Sana arboretum tulee latinan kielen puuta tarkoittavasta sanasta arbor. Kirjallisuudessa sana on esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 1838. Arboretumilla tarkoitettiin sitä puutarhan osaa, jossa esiteltiin ja kasvatettiin eksoottisia puita. Nykyisin arboretumilla tarkoitetaan puistomaisesti tai puistometsänä hoidettua aluetta, johon on istutettu paljon erilaisia puita ja pensaita. Suomenkielinen nimi on puulajipuisto.

Arboretumeita tarvitaan tutkimuksen ja opetuksen sekä kasvinjalostuksen tarpeisiin. Suurelle yleisölle ne ovat mielenkiintoisia vierailukohteita juuri kasvirunsauden vuoksi, olo on kuin ulkomailla!

Hortenssian sylissä, Meilahden arboretum Elina Nummi
Japaninsiipipähkinän siemeniä, Meilahden arboretum Elina Nummi
Käärmekuusia, Meilahden arboretum Elina Nummi
Kolmihaarainen koivu, Meilahden arboretum Elina Nummi
Katsura, Meilahden arboretum Elina Nummi

Ihmisen tekemää kaupunkiluontoa

Meilahden arboretumin ”dynaaminen perennaistutus” on kokeiluistutus vuodelta 2012. Se edustaa uudenlaista, kestävämpää ja luonnonmukaisempaa perennojen eli monivuotisten ruohovartisten kukkakasvien käyttöä. Istutusten malli etsitään luonnosta, jossa kasvustot koostuvat useista, kerroksittain ja lomittain kasvavista kasvilajien sekoituksista.

Dynaamisen istutusalueen hoito poikkeaa tavanomaisesta ja on lähinnä ohjailevaa. Istutuksen on tarkoitus näyttää kukkivalta niityltä, jossa kasvit punoutuvat yhteen muodostaen vaihtelevia ja mielenkiintoisia yhdistelmiä. Siementaimia ei poisteta eikä ryhmää kastella. Kasvilajit saavat siirtyä istutusalueella paikasta toiseen. Luonto ohjailee istutusta vuosien myötä. Istutuksen ulkonäkö vaihtelee vuosittain myös sääolojen ja sademäärien johdosta.

Istutussuunnitelma

Perennaryhmä istutettiin syksyllä 2012 vanhojen, varjostavien mongolianvaahteroiden alle. Maan pintaan levitettiin kierrätyspaperista ja juuttiverkosta valmistettu rikkaruohonestomatto. Sen päälle siroteltiin 20 cm:n kerros perennamultaa.

Perennaryhmä koostuu 13 varjossa viihtyvästä kasvilajista. Niistä suunniteltiin kolme erilaista lajisekoitusta, joiden sommitelma esitett iin ohjeellisena tyyppiruutuna. Kussakin tyyppiruudussa oli 4–7 eri lajia. Istutusalue jaettiin 1,5 x 1,5 m:n kokoisiin ruudukoihin, joihin taimet istutett iin tyyppiruudukoiden mukaisesti.

Luonto hoitaa ja kiittää!

Kokeiluistutuksen kehittymistä on seurattu vuosittain. Ensimmäisten vuosien jälkeen istutus ei ole tarvinnut juuri minkäänlaista hoitoa. Se on kehittynyt itsestään samaan tapaan kuin luontaiset lehdot. Helsingin kaupunki on sitoutunut pitämään huolta luonnon monimuotoisuudesta. Siksi dynaamisia perennaistutuksia tullaan lisäämään viheralueillemme.

Arboretumin opastaulu

  • Meilahden Arboretum

    Arboretumilla tarkoitetaan puistomaisesti tai puistometsänä hoidettua aluetta, johon on istutettu puita ja pensaita. Arboretumeita kutsutaan usein myös puulajipuistoiksi.

    Meilahden puistoarboretum on perustettu vuonna 1967. Se on yksi Helsingin kaupungin alueella olevasta kolmesta arboretumista. Puiston maaalue kuului aiemmin Meilahden kartanon puistoon. Nykyään arboretumissa kasvaa yli 300 lajia tai lajiketta.

    Toinen kaupungin arboretum on Niskala arboretum Helsingin pohjoisrajalla, Keskuspuiston kainalossa. Helsingin yliopiston arboretum sijaitsee Viikin luonnonsuojelualueen läheisyydessä.

    Arboretumin kasvit ovat kotoisin eri puolilta maapalloa. Meilahdessa kasvaa sekä tavallisia puistokasveja että näyttäviä harvinaisuuksia. Istutukset toimivat myös uusien puistokasvien koekenttänä. Viime vuosina arboretumiin on istutettu lupaavia uutuuskasveja ja taimia Mustilan arboretumista Elimäeltä. Arboretumissa on myös useita perennojen kokeilualueita.Taimia hankitaan kotimaisista ja ulkomaisista taimistoista, arboretumeista tai kasvitieteellisistä puutarhoista.

    Paikan erikoisuus on sadan pensasruusulajikkeen kokoelma, ruusutarha, jolla on oma opastaulunsa. Osa ruusutarhan kalusteista sekä sisäänkäyntiportit peruskorjattiin vuosina 2006–2007. Puissa ja pensas ryhmissä on nimikyltit.

    Nähtävää keväästä syksyyn

    KEVÄT
    Hedelmäpuut, koristekirsikat ja alppiruusut juhlistavat kukillaan kevään ihanuutta. Maisemaa hallitsevat, korkeat lehtikuuset pukeutuvat hentoon vihreään. Kaikkien puiden ja pensaiden vihreän eri sävyt erottuvat juuri keväisin. Huomaa myös havupuiden kukinta ja niiden erikoisen väriset vuosikasvaimet. Puiden alla on varhain keväällä kukkivia sipulikasveja.

    KESÄ
    Kuningasatsalea sykähdyttää hennon vaaleanpunaisin kukin alkukesällä, magnolioiden trooppisen näköiset kukat ihastuttavat ja pihlajien kukat huumaavat myskimäisellä tuoksullaan. Erilaiset syreenit tarjoavat herkempää parfyymia lilan lukuisissa sävyissä. Kurjenpolvet ja ruusutarhan köynnöspergola ovat kauneimmillaan.

    Ruusutarhan yli sadan lajikkeen pensasruusujen hurmausaika on kesä–heinäkuun vaihteessa. Silloin puistossa järjestetään opastettuja ruusukävelyitä. Elokuussa mm. hortensiat ylpeilevät suurilla kukka tertuillaan. Laaja latvuksinen japaninsiipipähkinä roikottaa siemeniään pitkissä, eksoottisissa nauhoissa.

    SYKSY
    Lehtivihreän alta paljastuu erityisesti vaahteroiden, kirsikoiden ja pihlajien upea väriloisto. Katsuroiden läpikuultavan keltaiset lehdet tuoksuvat hattaralle. Myöhään syys–lokakuussa kukkivat taikapähkinät pikantisti tuoksuvin kukin.

    TALVI
    Talvella näkee hyvin lehtipuiden ja pensaiden habituksen eli kasvumuodon. Monilla puilla on myös koristeellinen kaarna, joka erottuu hyvin talvella. Arboretumin ainavihannat havupuut ja pensaat mielenkiintoisine käpyineen ja marjoineen ovat pääosassa.